Lauantaina oli koulun järjestämä kalligrafia oppitunti, jolle olin ilmoittautunut. Päämääränä oli ensimmäinen Korean sodan jälkeen perustettu kalligrafiakoulu, eikä paikka tosiaan ollut mikään suuren suuri. Se oli kuitenkin sitäkin mahtavampi! Koulun perustaja oli oikein otettu siitä, kuinka monia ulkomaalaisia oli kiinnostanut tulla opettelemaan hänelle rakasta taidetta, ja esittelikin innoissaan itseään ja kouluaan niin, ettei tulkkimme meinannut millään pysyä perässä!
Ensimmäinen tehtävä oli kopioida nuo kuvassa vasemmalla näkyvät merkit, kaikille oli maalattu valmiiksi oma mallikuva. Paikka oli siis todella pieni, joten opettajilla ei ollut mitään vaikeutta tulla opastamaan kaikki vuorotellen henkilökohtaisesti. Aluksi apu kelpasikin paremmin kuin hyvin, mutta kun alkoi näyttää siltä, etten saa itse edes yrittää, tuli hieman harmitus. Onneksi kuitenkin sain loppuenlopuksi tehtyä muutaman kokeilun ihan itse:) Ei ollut muuten niin helppoa, kuin luulin! Minua tultiin kuitenkin kehumaan vuolaasti moneen kertaan, ja tulkkeinamme toimivat tutorit kertoivat, kuinka opettajat ja itse koulun perustaja olivat sanoneet minun työni olevan luokan paras! Pienet paineet tuli kun yhtäkkiä oli koko opettajajoukko ympärillä seuraamassa työskentelyäni. Miten vaikeaa voikaan ola vetää yksi viiva kun sinua seurataan haukan lailla! Vaikeinta mulle tuntui olevan saada saman merkin eri osat tarpeeksi lähelle toisiaan.
Oli kyllä tosi mukava päivä! Tykkään niin kaikenlaisesta taiteellisesta, joten tuo ohjelma oli kuin mulle luotu:) Saatiin vielä mukaamme erään opettajan tekemän taideteoksen ja tietysti omat väkerryksemme.
Mestari näyttää mallia
Muutama koulun opettaja. Eräs miesopettaja oli niin vanha, että kädet tärisi sivellintä pitäessä, mutta silti tultiin kädestä pitäen ohjaamaan ja todella hienoa jälkeä siitä syntyi!
Lähtötilanne!
Ensimmäinen tehtävä oli kopioida nuo kuvassa vasemmalla näkyvät merkit, kaikille oli maalattu valmiiksi oma mallikuva. Paikka oli siis todella pieni, joten opettajilla ei ollut mitään vaikeutta tulla opastamaan kaikki vuorotellen henkilökohtaisesti. Aluksi apu kelpasikin paremmin kuin hyvin, mutta kun alkoi näyttää siltä, etten saa itse edes yrittää, tuli hieman harmitus. Onneksi kuitenkin sain loppuenlopuksi tehtyä muutaman kokeilun ihan itse:) Ei ollut muuten niin helppoa, kuin luulin! Minua tultiin kuitenkin kehumaan vuolaasti moneen kertaan, ja tulkkeinamme toimivat tutorit kertoivat, kuinka opettajat ja itse koulun perustaja olivat sanoneet minun työni olevan luokan paras! Pienet paineet tuli kun yhtäkkiä oli koko opettajajoukko ympärillä seuraamassa työskentelyäni. Miten vaikeaa voikaan ola vetää yksi viiva kun sinua seurataan haukan lailla! Vaikeinta mulle tuntui olevan saada saman merkin eri osat tarpeeksi lähelle toisiaan.
Lopputulos, aika hyvä vaikka itse sanonkin:)
Teksti tarkoittaa muuten, että "Oikeudenmukaisuus, vapaus, rauha, rakkaus" luettuna niin, että aina kaksi merkkiä muodostaa sanan, ensin oikealta ylhäältä alas ja sitten vasemmalta ylhäältä alas.
Teksti tarkoittaa muuten, että "Oikeudenmukaisuus, vapaus, rauha, rakkaus" luettuna niin, että aina kaksi merkkiä muodostaa sanan, ensin oikealta ylhäältä alas ja sitten vasemmalta ylhäältä alas.
Opettajien töitä
Oli kyllä tosi mukava päivä! Tykkään niin kaikenlaisesta taiteellisesta, joten tuo ohjelma oli kuin mulle luotu:) Saatiin vielä mukaamme erään opettajan tekemän taideteoksen ja tietysti omat väkerryksemme.
täytyy myöntää et on kyll siistejä noi opettajien työt :) Eipä toi sunkaan huono ole, tuskin saisin ite turhautumatta tehtyä mitään.. tietokoneikäluokka jne... :D
VastaaPoista